Tenshin shoden Katori shinto ryu

1659597211455_-ZLIeYAk-me.jpg

Turku Ai­ki­kais­sa har­joi­tel­laan aikidon ja iaidon lisäksi vanhaa sa­mu­rai­pe­rin­net­tä, kou­lu­kun­taa nimeltä Tenshin shoden Katori shinto ryu.  Tämä koulu ulottaa syn­ty­het­ken­sä 1400-luvun Japanin feo­daa­liai­kaan, ja sen katsotaan olevan en­sim­mäi­siä do­ku­men­toi­tu­ja tais­te­lu­tai­to­jen kou­lu­kun­tia Japanissa. Turku Ai­ki­kais­sa har­joi­tel­laan Katori shinto ryu:ta Tetsutaka Sugawara sensein alaisena. Lajin toi maahamme 1992 seuran pää­oh­jaa­ja Petteri Silenius.


Ka­to­ri­har­joi­tuk­set pidetään Kaa­ri­nas­sa.


Tekniikka


Katori shinto ryun har­joit­te­lun pe­rus­tee­na on ja­pa­ni­lai­sen miekan käyttö. Har­joit­te­lu aloi­te­taan iai-jutsulla jossa oikealla miekalla tehdään yk­sin­teh­tä­viä katoja.  Iai-har­joit­te­lu kehittää mielen te­rä­vyyt­tä, ryt­mi­ta­jua ja mielen, kehon ja hen­gi­tyk­sen yh­dis­tä­mis­tä sekä tietysti taitoa käsitellä miekkaa tur­val­li­ses­ti.


Omote no tachi -katat tehdään parin kanssa puu­mie­koil­la. Katat ovat pitkiä ja mo­niu­lot­tei­sia. Pe­rus­liik­kei­den tar­koi­tuk­se­na on opettaa oppilasta ensin hyök­kää­mään ja löytämään kehon ja suojaavan haar­nis­kan heikot kohdat. Jal­ka­työs­ken­te­ly ja sitä kautta etäi­syy­den hallinta kehittyy har­joi­tus­vuo­sien myötä. Kun keho ja hen­gi­tys­tek­niik­ka vahvistuu, nopeus ja miekan hallinta paranee. Har­joit­te­lu vahvistaa myös asennetta ja vahvaa tais­te­lu­hen­keä.


Har­joit­te­li­ja tulee vä­hi­tel­len tutuksi myös muiden aseiden kanssa. Bo, (sauva), naginata (pertuska), ja yari (keihäs) ovat aseita, joita opitaan kä­sit­te­le­mään ja ym­mär­tä­mään niiden vahvuudet ja heik­kou­det. Aseen vas­ta­puo­le­na on aina miekka eli mie­kan­käyt­tä­jä oppii, kuinka etäi­syyt­tä so­vel­le­taan kul­loi­sen­kin aseen luonteen ja pituuden mu­kai­sek­si. Vai­keus­as­te kohenee har­joit­te­lus­sa, kun etäi­syyt­tä har­joi­tus­pa­riin pidetään vähemmän. Gokyo-tek­nii­kois­sa pysytään lähellä vas­tus­ta­jaa ja iskuja, pistoja ja tor­jun­to­ja vil­jel­lään sekä kahvalla että tukemalla vasenta kättä miekan terässä. Edis­ty­neem­pien kata-har­joit­te­luun sisältyy lisäksi lyhyen miekan käyttö pitkää miekkaa vastaan sekä pitkän miekan käyttö oikeassa ja lyhyen miekan käyttö va­sem­mas­sa kädessä. 


Opettajat

Iizasa Choisai Ienao perusti koulun, joka on toi­min­nas­sa vielä tänäkin päivänä. Katori Shinto ryun

pää­mes­ta­rin arvo siirtyy Iizasan suvussa, ja nykyinen pää­mes­ta­ri on 20. Hän toimii teh­tä­väs­sään

kuitenkin ni­mel­li­ses­ti. Chiban pre­fek­tuu­ris­sa Katori Shinto ryun pää­opet­ta­ja­na toimi Otake Risuke-

sensei (1926-2021). Hänen teh­tä­vä­nään oli siirtää taidon al­ku­pe­räi­nen traditio omille op­pi­lail­leen eli

seu­raa­val­le su­ku­pol­vel­le. Turku Aikikain Ka­to­ri­ryh­män opettaja on Tetsutaka Sugawara, kyoshi

menkyo, joka on har­joi­tel­lut Risuke Otake-sensein oppilaana. Myös Sugawara-sensein oppilas

Kazuo Igarashi-sensei on toiminut suo­ma­lais­ten opet­ta­ja­na. Nykyisin Tetsutaka Sugawara-sensei

opettaa Katori Shinto ryuta it­se­näi­ses­ti erillään Otake-sensein ryhmästä. Hänen ope­tuk­siin­sa on

se­koit­tu­nut ele­ment­te­jä myös aikidosta, Okinawan Goju-ryu karatesta sekä kii­na­lai­sis­ta

kamp­pai­lu­me­ne­tel­mis­tä. Sugawara-sensein Suomen ryhmän perusti 1992 Petteri Silenius ja hän

toimi ryhmän opet­ta­ja­na vuoteen 2008 saakka jolloin opet­ta­mi­sen vastuu siirtyi Erkki

Mä­ki­mat­ti­lal­le kyoshi menkyo. Otake-sensein ryhmän edus­ta­ja­na toimii Kai Koskinen

Jy­väs­ky­läs­sä.

Turku Aikikai toimii Sugawara-sensein Suomen ryhmän kes­kuk­se­na. Muita ryhmiä on Hel­sin­gis­sä,

Lahdessa, Lap­peen­ran­nas­sa ja Tam­pe­reel­la.


Aseet ja har­joit­teet

 

Miekka


Katori Shinto ryun har­joit­te­lu aloi­te­taan katana-miekalla, joka yleensä aloit­te­li­jal­la on tyl­sä­te­räi­nen jäl­ji­tel­mä ’iai-to’. Edis­ty­neem­mät har­joit­te­li­jat käyttävät aitoa ’shinken’ miekkaa, joka on joko vanha tai nykyajan miek­ka­se­pän tekemä miekka. Aidot katana-miekat saattavat maksaa  tuhansia euroja.


Katanalla har­joi­tel­laan yksin kata-muotoja pol­via­sen­nos­ta ja sei­saal­taan. Katan olen­nai­sim­mat osat ovat nukitsuke (miekan nopea veto tupesta, joka on samalla en­sim­mäi­nen lyönti), kiritsuke (lyönti kaksin käsin) ja noto (miekan palautus tuppeen). Kata-sarjaan sisältyy myös tor­jun­to­ja ja pistoja


Pa­ri­har­joit­te­lus­sa käytetään puista har­joi­tus­miek­kaa, bokkenia. Tek­niik­ka­va­li­koi­miin sisältyy har­joi­tuk­set pitkällä miekalla (odachi) ja lyhyellä miekalla (kodachi).


Bo


Bo-sauva on 183 cm pitkä, ja sillä har­joi­tel­laan pitkää miekkaa vastaan. Soturi saattoi menettää miekkansa tai keihään kärjen katkettua, hän pystyi jatkamaan taistelua puisella varrella. Bo-lyönnit ovat voi­mak­kai­ta ja mas­sii­vi­sia, ja myös miek­ka­mie­hen tuli tietää, kuinka ne kyettiin torjumaan. Vahva bo´n lyönti saattoi oikeasta kulmasta suun­nat­tu­na katkaista miekan terän.


Naginata 


Paremmin tun­net­tu­na bushi-perheiden naisten käyttämä ase oli naginata, pertuska  jossa on miek­ka­mai­nen leikkaava terä. Katorissa käy­tet­tä­vä o-naginata on kuitenkin raskaampi taistelu-naginata, jonka pituus on n.250 cm. Erittäin pelottava ase miekan käyt­tä­jäl­le, joka asettuu naginatan käyttäjää vastaan, sillä ase on hyvin ulottuva ja pe­lot­ta­van tehokas. Sillä voidaan leikata ja tylpällä päällä pistää. Naginata-katat ovat todella raskaita suorittaa, sillä ase on painava ja kata-sarjat pitkiä ja mo­ni­vi­vah­tei­sia.


Yari


290 cm pitkä yari-keihäs kuuluu edis­ty­neem­män Katori-har­joit­te­li­jan ohjelmaan. Yari-tek­nii­kas­sa käytetään yk­si­no­maan pistoja kehon eri osiin. Vas­ta­puo­le­na oleva mie­kan­käyt­tä­jä saa tehdä kaikkensa tor­juak­seen voi­mak­kaat, nopeasti toisiaan seuraavat pistot, ja pääs­täk­seen etenemään keihään kärjen ohitse. 


1645790949371_IizasaChoisaiIenao-me.jpg

Katori shinto ryun historiaa

 

Iizasa Choisai Ienao oli samurai, joka tun­net­tiin taitavana miekan ja keihään käyt­tä­jä­nä. Hän palveli 1400-luvulla Chiban suvun vasallina. Hän palveli myös Ashikaga shogunin vasallina jonkin aikaa. Iizasa Choisai Ienao syntyi 1387 ja kuoli 102-vuotiaana, joka oli hyvin poik­keuk­sel­li­nen elinikä aikana, jolloin taistelut ja ve­ren­vuo­da­tus olivat ar­ki­päi­vää. Nuorena miehenä hän otti osaa lukuisiin tais­te­lui­hin, ja to­den­nä­köi­ses­ti oma­koh­tai­ses­ti totesi sodan mie­let­tö­myy­den ja sen joh­ta­mi­sen vain oman suvun ja jäl­ki­pol­vien tuhoon. Kun Chiban suku menetti valtansa ja ku­kis­tet­tiin, hän jätti oman perheensä ja vetäytyi Katorin shin­to­py­häk­köön syn­nyin­seu­dul­leen, joka sijaitsee n. 60 ki­lo­met­rin päässä ny­kyi­ses­tä Tokiosta itään. Hän vietti hyvin as­keet­tis­ta elämää.

 

Choisai-sensei päätti päi­vit­täin tuhannen päivän ajan palvella jumalia Katorin pyhäkössä. Tänä aikana hän kävi läpi ankaria puh­dis­tau­tu­mis­me­no­ja ja harjoitti tiukan ohjelman mukaista tais­te­lu­tai­to­jen har­joit­te­lua. Tämän jakson lopussa hän perusti Katori shinto ryun. Koska Choisai-sensei uskoi yh­dis­tä­neen­sä shinto-jumala Fut­su­nus­hi-no-Kamin suorat ja to­del­li­set opetukset, hän lisäsi taidon nimen alkuun ilmauksen ”Tenshin shoden”, joka tar­koit­taa tai­vaal­li­nen, to­del­li­nen, oikea perinne. 


1659597273694_WBTZGqc0-me.jpg

Yh­teys­tie­dot / Contact

Turku Aikikai ry 

Linnankatu 61

20100 Turku

Finland


Tiedustelut / Information:

+358 40 592 4202

info@turkuaikikai.fi


Tietosuojaseloste