Aikido on japanilaisen Morihei Ueshiban (1883-1969) perustama moderni budolaji, joka perustuu varhaisempiin japanilaisiin taistelulajeihin. Aikidon arvomaailmaan kuuluu väkivaltaisen toiminnan välttäminen ja mahdollisimman vähäisen vahingon tuottaminen vastustajalle. Teknisesti tämä toteutetaan harmonisoimalla puolustus hyökkäyksen liike-energiaan ja neutralisoimalla hyökkäys spiraaliliikkeen avulla.

Aikidon lajitekniikat painottuvat pareittain harjoiteltaviin sidontoihin ja heittoihin, joita tehdään etupäässä tartuntaotteita ja lyöntejä vastaan. Lisäksi harjoitellaan runsaasti ukemia, eli hallittua kaatumista. Aikido kehittää liikkuvuutta, koordinaatiokykyä ja tasapainoa, sekä pidempiaikaisena harrastuksena yleiskuntoa, kehon elastisuutta ja itsepuolustuskykyä. Harjoituksissa noudatetaan perinteistä japanilaista dojoetikettiä.

Aikidon harjoittelun voi aloittaa Turku Aikikaissa 7-vuotiaana ja vanhimmat  harjoittelijat seurassamme ovat yli 60-vuotiaita. Aikido soveltuu yhtä hyvin tytöille ja pojille, miehille ja naisille. Harjoituksissa vaihdetaan säännöllisesti paria, joten totut harjoittelemaan hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Lajissa voi edetä budolajien tapaan vyöarvoja suorittamalla.

Suomessa aikidoa on harjoitettu vuodesta 1970 ja lajin ensimmäinen näytös pidettiin Turussa. Aiemmin Turun Budokwain yhteydessä toimineet aikidokat perustivat Turku Aikikain vuonna 1991. Kemiönsaaren aikidojaos aloitti toimintansa syksyllä 2012 Taalintehtaan Ruukkihallilla, josta se siirtyi myöhemmin Kemiön keskustaan. Seuralle tärkeitä ulkomaisia aikido-opettajia ovat Yasuo Kobayashi, Kazuo Igarashi ja Tetsutaka Sugawara -senseit. Turku Aikikai on Suomen Aikidoliiton jäsenseura ja sitä kautta osa Aikikai-aikidon maailmanlaajuista harjoittelijakuntaa.

LUE LISÄÄ: www.aikidoliitto.fi

AIKIDO AIKUISET – TURKU JA KE­MIÖN­SAA­RI

Aikidon tekniikat pe­rus­tu­vat hyök­kää­jän pain­opis­teen hal­lin­taan. Niihin sisältyy yleensä al­ku­hor­ju­tus, jota seuraa esi­mer­kik­si kä­si­var­ren niveliin koh­dis­tu­va lukko ja lopuksi hallinta. Aikidon har­joit­te­lu aloi­te­taan­kin eri­lais­ten si­don­ta­tek­nii­koi­den opet­te­lus­ta. Heit­to­tek­nii­kois­sa käytetään oikeaa ajoitusta, jotta voidaan murtaa hyök­kää­jän tasapaino ja heittää hänet pie­nim­mäl­lä mah­dol­li­sel­la voi­man­käy­töl­lä tatamille. Hyökkääjä kanavoi heiton energian pyö­räh­tä­mäl­lä ku­per­kei­kan kaltaisen ukemin.

Aikidossa pitkät li­has­ket­ju­lin­jat op­ti­moi­vat kehon käyttöä. Tätä har­joi­te­taan sekä it­se­näi­ses­ti että suhteessa muut­tu­viin ym­pä­ris­tö­te­ki­jöi­hin. Parin huo­mioi­mi­nen ja har­joi­tus­kump­pa­nin liikkeen jat­ka­mi­nen luovat lo­put­to­mas­ti uusia ti­lan­tei­ta. Lajin har­joi­tus­ta­vat luovat haasteita, joihin jokainen vastaa omista läh­tö­koh­dis­taan. Pyrkimys on vir­taa­vaan liik­kee­seen ja spon­taa­niin rea­goin­ti­kykyyn.

Har­joit­te­lus­sa voidaan käyttää puisia aseita: puumiekka (bokken), keppi (jo) ja puukko (tanto). Puu­mie­kal­la ja kepillä voidaan har­joi­tel­la yksin lyön­ti­har­joi­tuk­sia tai sarjoja (kata). Lisäksi aseeton puo­lus­ta­ja ottaa vastaan hyök­käyk­siä aseel­li­sel­ta hyök­kää­jäl­tä tai päin­vas­toin. Ase­tek­nii­koi­ta voidaan myös har­joi­tel­la parin kanssa, jolloin mo­lem­mil­la on puumiekka tai keppi. Oikea etäisyys ja ajoitus ko­ros­tu­vat ase­har­joit­te­lus­sa.

Turussa uudet har­joit­te­li­jat voivat aloittaa pe­rus­kurs­sil­la, mutta Ke­miön­saa­rel­la tu­lok­kai­den opetus tapahtuu ta­val­lis­ten har­joi­tus­ten ohessa.

KUN­TOAI­KI­DO - TURKU

Kun­toai­ki­do sopii kaikille kunnon ko­ho­tuk­seen ja sitä on har­joi­tel­tu Turku Ai­ki­kais­sa vuodesta 2008 lähtien. Olemme muo­kan­neet aikidon tek­nii­kois­ta har­joit­tei­ta ai­kui­sil­le sekä iäk­kääm­mil­le. Kun­toai­ki­dos­sa ei tehdä kovia heittoja vaan ope­tel­laan pehmeyttä ja jous­ta­vuut­ta liik­ku­mi­seen. Tunneilla opitaan li­has­kun­to­har­joit­te­lua sekä hen­gi­tys­tek­niik­kaa aikidon tek­nii­koi­den avulla.

Jos sinusta tuntuu, että kunnon lii­kun­nas­ta on jo aikaa tai olet epävarma osaa­mi­ses­ta­si tai koet, että nuoremmat ovat menneet ohi ja ujostelet salille lähtöä, on kun­toai­ki­do juuri sinulle. Har­joi­tel­laan ja syke nousee, ve­ny­tel­lään, har­joi­tel­laan aikidon tek­nii­koi­ta. Kysy kun­toai­ki­don oh­jaa­jal­ta tasollesi sopivaa har­joi­tus­ta, jos et ole varma tai­dois­ta­si.

JUNIORIT – TURKU JA KE­MIÖN­SAA­RI

Ju­nio­ri­har­joi­tuk­set on suunnattu 7–14-vuo­tiail­le. Lajin opettelu tapahtuu leikkien, pelien ja eri­lais­ten ryh­mä­ki­sai­lu­jen muodossa. Al­ku­ver­ryt­te­ly, kaa­tu­mis­har­joit­te­lu, jal­ka­työs­ken­te­ly ja ai­ki­do­tek­nii­kat ke­hit­tä­vät notkeutta, liik­ku­vuut­ta ja li­has­koor­di­naa­tio­ta. Har­joit­te­lu tukee lasten luon­tais­ta kehitystä ja opettaa heille so­si­aa­lis­ta kans­sa­käy­mis­tä eri-ikäisten lasten kanssa.

Vaikka har­joi­tuk­sis­sa nou­da­te­taan bu­do­la­jeil­le ominaista kuria, voi välillä myös nauttia liik­ku­mi­sen riemusta pyö­ri­mäl­lä, hyp­pi­mäl­lä tai kie­ris­ke­le­mäl­lä pehmeällä tatami-matolla opet­ta­jien valvovan silmän alla. Har­joit­te­lu on valvottua ja tur­val­lis­ta, sillä ohjaajina toimivat kokeneet opettajat ja apuoh­jaa­jat.

Juniori-aikidossa var­si­nai­set ai­ki­do­tek­nii­kat ovat yk­sin­ker­tais­tet­tu­ja ja helppoja. Uuden vyöarvon suo­ret­tu­aan lapset saavat vyönsä päihin eri­vä­ri­siä nauhoja eli natsoja. Turku Ai­ki­kais­sa juniorien vyöarvot suo­ri­te­taan Suomen ai­ki­do­lii­ton juniorien kyu-vaa­ti­mus­ten mukaan.

Noin 14 ikävuoden tienoilla juniorit voivat siirtyä har­joit­te­le­maan aikuisten ryhmään. Ju­nio­ri­vyö­ar­vot 6. kyusta eteenpäin ovat vastaavia aikuisten vyö­ar­vo­jen kanssa. Lapsen siir­tyes­sä aikuisten ryhmään, on hyvä kes­kus­tel­la ohjaajien kanssa, mikä aikuisten ryhmistä olisi lapselle sopivin.

Uudet har­joit­te­li­jat tulevat mukaan har­joi­tuk­siin, eikä erillisiä ju­nio­rei­den pe­rus­kurs­se­ja jär­jes­te­tä.

VARUSTEET JA KUS­TAN­NUK­SET

Aluksi va­rus­teik­si riittävät esi­mer­kik­si verkkarit ja t-paita. Salilla on hyvä olla mukana myös sandaalit ja pieni pyyhe jalkojen pesua varten, jotta tatamille ei kulkeudu yli­mää­räis­tä likaa eteisestä. Ul­ko­ken­gät jätetään ken­kä­te­li­nee­seen, ja pu­ku­huo­neen ja salin välillä kuljetaan san­daa­leis­sa. Saliin tullessa sandaalit jätetään siistiin riviin oven suuhun. Har­joit­te­lun jatkuttua vähän aikaa tulee ajan­koh­tai­sek­si valkoisen ai­ki­do­pu­vun hankinta.

Lajin kus­tan­nuk­set koostuvat seuran jäsen- ja har­joi­tus­mak­sus­ta (ks. maksut), pa­kol­li­ses­ta ai­ki­do­li­sens­sis­tä (ks. Ai­ki­do­lii­ton li­sens­sisi­vu). Ju­nio­rei­den vuo­si­kus­tan­nuk­set ilman alen­nuk­sia ovat noin 300 € ja aikuisten noin 500 €. Lisäksi al­ku­vai­hees­sa kus­tan­nuk­siin aikidossa kuuluu joko aikido- tai judopuku, jonka hinta on koosta ja laadusta riippuen 50-100 €. Edis­ty­neem­mät har­joit­te­li­jat hankkivat usein itselleen myös puisen bokken-miekan ja jo-kepin, sekä mustat tai tum­man­si­ni­set hakama-housut, joita kaikkia on saatavana edul­li­sem­mas­ta kal­lim­paan. Samoin vyö­ko­keis­ta peristään maksu, kuten myös yhden kerran han­kit­ta­vas­ta ai­ki­do­pas­sis­ta.